Ennenaikainen raketinpaukuttelu

Jumaliste, ei ole kalenteri kallis tai ainakaan ilotulitteisiin varojaan käyttävän ulottumattomissa mitenkään. Voisi katsoa ihan siitä, että onko jo 31.12., ja jos ei ole, niin kuin esim. viime yönä (29. - 30.12.) ei ollut, niin voisi jättää jytyttämättä sitä perkeleen ruutipötkylää asuinalueella. (Vaan silti ilmeisesti ei voisi, ainakaan viime yönä ei tällä asuinalueella voinut.) Joku roti tähän, saatana. Koettakaa nyt hallita ne tikkunne vielä päivän verran, ei pitäisi olla yli nelivuotiaalle vaikeata, ja jos on, niin ei pitäisi saada edes liikkua ulkona, saatika että saisi ostaa räjähteitä. Tai edes saakeli tulitikkuja. Viekää vankilaan tällaiset.

Doku Umarov

Näitä saatanan pommivideobloggaavia partaurpoja sitten vain riittää. Kaikki ovat rumia kuin palanut sammal, rypevät alitehoisen kameran edessä nuhjuisissa maastoasuissa, mutta kaikilla ei sentään ole yhtä nuijaa nimeä kuin tällä tämänkertaisella ikenenpäristäjällä. (Oikeasti, Doku Umarov kuuluu varmana maailman tyhmimpien nimien top kymppiin; sitä ei edes pysty lausumaan näyttämättä ääliöltä.) 

Raivostuttavinta näissä paskiaisissa on se, että heiltä puuttuu kaikki kunnianhimo. Venäjällä olisi myös esim. dikt presidentti, pääministeri hallituksineen, se kusinen viiden pennin maakuntasatraappi Ramzan Kadyrov (lisäys tyhmien nimien listaan) ja kokonainen saakelin armeija, mutta jos ei halua räänryystäjäterroristi korkeammalle tähdätä, niin ainahan voi pommitella joukkoliikennevälineitä.

Mainittakoon, että Deeku-Umarov on myös Kaukasuksen emiraatin ensimmäinen emiiri. Titteli ja emiraatti ovat hänen itse keksimiään. Äijä totta vie asettaa riman korkealle. 

Poliitikot, jotka pyytävät anteeksi asioita, joihin eivät ole mitenkään syyllisiä, ja kieltäytyvät pyytämästä anteeksi typeryyksiä, joita ovat oikeasti itse tehneet

Anteeksi orjuudesta, joka lopetettiin jo ennen kuin isoisäni isoisä oli edes syntynyt; anteeksi homojen vainoamisesta, joka tehtiin ennen kuin olin itse syntynyt; anteeksi väestön pakkosiirrosta, joka tehtiin, kun isoäitini oli leikki-iässä. 

Mutta ettäkö pyytäisin anteeksi sitä, etten saanut aikaan kunnollista budjettia, että päätökseni lisäävät työttömyyttä, toivottomuutta ja kurjuutta; sitä, että minun päätökseni hävittävät ympäristöä, jättävät lapsia virumaan ilman apua, ja sälyttävät kulut lastenlastemme maksettaviksi? Ei politiikka voi niin toimia, ettekös nyt tajua?

Valtiovarainministerit, jotka uskovat enkeleihin

Enkelit lentää sun sanonko mihin. (Kuvalähde: Eurooppa-neuvosto)

 Valtiovarainministeri ja varapääministeri (vm. 2013 jaa.) uskoo enkeleihin. Tämä tieto tekeekin oloni hyvin turvalliseksi niin monella tavalla, varsinkin veronmaksajana. Vielä kun puolustusministeri uskoisi maahisiin, niin jopa olisivat asiat mallillaan.

(Sisäministerin uskomuksista en ryhdy nyt kirjoittamaan, kun en halua vastustuskykyäni koettelevaa joulumieltä pilata.)

Saksan hallitusneuvottelujen järjetön kesto

Saksaan saatiin tänään, 17.12.2013, viimein pystyyn uusi poliittinen hallitus, ja Angela Merkel aloittaa historiallisen kolmannen kautensa liittokanslerina. Eipä pitkään mennytkään hallitusta kootessa: vaalithan käytiin ihan äskettäin, 22. syyskuuta. Syyskuuta. Teutooniset hapankaalikorvat saivat tärvättyä kolme kuukautta hallitusneuvotteluihin. Kaiken lisäksi heti alusta alkaen oli selvää, mikä on oleva hallituspohja. CDU/CSU:n ja SPD:n tyhjäntoimittajilta paloi kolme kuukautta reden-redeniin, jossa päädyttiin tismalleen sellaiseen ohjelmaan kuin jo syyskuussa tiedettiin. 

Faule Tante!

Suomessa päiviteltiin ennenkuulumattoman, kohtuuttoman kamalan pitkiksi vuoden 2011 perseilyvaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja, joissa pieraistiin hukkaan sentään vain kaksi kuukautta, ja hallituspohja oli paljon epävarmempi ja täpärämpi. Ei voi kuin hämmästellä sakemannien vastuutonta saamattomuutta tilanteessa, jossa koko helvetin Eurooppa istuksii peukalo perseessä Brysselissä odotellen, että josko vielä tämän vuoden puolella saataisiin Berliinissä aikaan ihan poliittinen hallitus, jolla olis silleen ihan oikeesti legitiimi mandaatti. Koalitio pitää jumaliste (Götterdämmerung!) hallussaan 80 %:a Bundestagin pehvanlämmittimistä eikä osaa muuta kuin ryystää kahvia ja rupatella viikkokaudet. 

Jos ette ole siellä Berliinissä huomanneet, niin tässä ympärillä on ikään kuin tällainen pieni kriisi, joka nyt vain sattuu olemaan Euroopan unionin historian vakavin, eli olisi ihan kiva, jos voisitte edes yrittää perkele (Teufel) saada jotain aikaiseksi. Ja tämän jälkeen epäilemättä sitten joululomalle. Ja väittävät jotain välimerellisiä laiskoiksi.

Kansallislaulu kotimaisten jääkiekko-ottelujen alussa

Tämä ei tee ottelusta tärkeämpää; se (ottelu) on edelleen syvästi merkityksetön ja ylipitkä tylsyyden tiivistymä, jota silloin tällöin virvotetaan pahoinpitelyillä. Sen sijaan tämä tapa tekee kansallislaulusta vähemmän tärkeän. Ette te millään Suomen asialla ole, kun Ilves pelaa Bluesia vastaan, perkele.

Kasvatustieteen opinnäytetyöt, jossa otetaan Saatana ja demonit todesta

Aivan skitsoa touhua. Jos tällaisella läpeensä sairaalla, täydellisesti joka osaltaan mihin tahansa psykoottiseen uskomukseen vertautuvalla hölpötyksellä pääsee kasvatustieteen maisteriksi (joku tollo on hyväksynyt ko. gradut, mutta ihmekö tuo maassa, jossa tunnetuin pseudotieteilijäkreationisti on kasvatustieteen professori), niin mahdollisilla omilla lapsillani ei ole aikanaan kyllä sitten mitään asiaa peruskouluun. Vaikka kuinka olisivat yksittäistapauksia, niin parempi pelata varman päälle. Jos tuollaisella touhulla syntyy hyväksytty opinnäytetyö, ei hyväksyneellä laitoksella voi olla minkäänlaisia tieteellisiä kriteereitä.

(Ja mainittakoon, että kun kerran Pekka Reinikainen ja Päivi Räsänen ovat lääkäreitä, niin mieluummin sairastelenkin kotonani vain ihan itse ilman apuja. Riski on siedettävämpi siten.)

Nelson Mandelan paremmuus minuun nähden

Nelson Mandelan (1918–2013) kuolema masensi minua.

Tässäpä oli tyyppi, jolla oli vastassaan raaka sortohallinto, joka eritteli ihmiset välittömästi havaittavien, pakenemattomien ominaisuuksien mukaan niihin, joilla on oikeuksia, ja niihin, joilla ei ole. Hallinto käytti koko tuttua kategoriaa systeemin ylläpitämiseen: uhkailua, häirintää, salaista poliisia, brutaalia väkivaltaa, kidutusta, murhia, sotavoimia. Mitäköhän minä olisin tehnyt sellaisessa tilanteessa?

Sitten äijä oli lähemmäs 30 vuotta vankeudessa, jonka alkuajat pilasivat kohtalaisen osan hänen terveydestään. Kaiken tämän massiivisen epäoikeudenmukaisuuden, räikeän, törkeän, röyhkeän vallan väärinkäytön ja oikeuden irvikuvan jälkeen hän käytti kaiken poliittisen ja arvovaltansa edistääkseen anteeksiantoa, sovintoa ja uudistunutta halua elää rinnakkain lain silmissä yhdenvertaisina vapaassa demokratiassa. Mitäköhän minä olisin tehnyt vastaavassa tapauksessa? Ottaen huomioon, että maitotölkin avaaminen saa minut raivon partaalle. Millaiset edellytykset kansallisen sovinnon edistämiseen minulla olisi, kun vihaan palavasti ihmisiä, jotka kohtelevat kirjaston kirjoja lievän sopimattomasti?

En ihan usko, että paljon kokenut ihminen voisi olla täysin vapaa kaunasta ja katkeruudesta, mutta sitä suurempaa ponnistusta vaatiikin sysätä oma katkeruutensa taka-alalle muiden ihmisten, heidän tulevaisuutensa ja rauhan sekä oikeuden toteutumisen vuoksi. Se on kunnioitettavaa, mutta myös pragmaattista, eikä kumpaankaan ole ihmisissä ainakaan liikaa taipumusta.

Nelson Mandela saa minut tuntemaan itseni mitättömäksi tyhjästäkänisijäksi, jonka pitäisi perkele koettaa kasvaa aikuiseksi ja saada jonkinlaista perspektiiviä asioihin.

Tetrapakkauksen avaaminen

Maitotölkki on muotoilullisesti, hygieenisesti ja tilankäytöllisesti nerokas ratkaisu, selvähän se. Etenkin meijeriteollisuuden ja vähittäiskaupan näkökulmasta se on varmasti erinomaisen kätevä.

(Joissain aivan urpoissa kehityismaissa, kuten jossain Yhdysvalloissa ja Britanniassa, varmaan vieläkin joku perkeleen idiootti ajelee autolla tai jollain saatanan muulin kiskomalla keskiaikaisella ruumiskärryllä ympäriinsä jakelemassa maitoa typerien, raskaiden, Venetsiassa puhallettujen lasipullojen sisässä. Se touhu on tyhmää, ainakin viisi kertaa tyhmempää kuin asemasota, ja pahviset tetrapakkaukset ovat tällaisiin pullosysteemeihin verrattuna kuin kansainvälisiä avaruusasemia, joiden vastineeksi asetetaan neanderthalilaisten huonosti nylkemiä ahmannahkoja tikun päässä. Jos teollistuneessa maassa sijaitsevaan kotiisi jaetaan maitoa eikä käynnissä ole globaalia joukkotuhoasesotaa, olet typerä paskiainen. Lopeta.)

Tetrapakkaus ei varastointinäkökohdallisista eduistaan huolimatta ole kulutuskäyttöliittymältään aivan optimaalinen, so. sitä ei jumalauta saa auki. Periaatehan on oikein nokkela: ensin kiskotaan sisäänpäin ja sitten työnnetään ulospäin. Tekniikka on useimmille tuttu mm. masturboinnista. Pulma on siinä, että se ruotsalainen neromulkero, joka systeemin kehitti, varmaankin oletti, että ihmiskunta kykenisi ennen pitkää luomaan hygienia- ja lujuusvaatimukset täyttävän liiman ja nestekartonkilaadun, joka tottelisi ihmiskättä. Näin ei ole tapahtunut. Kun yritän saada maitopurkin auki, tuloksena on hirmuista äheltämistä ja epätyydyttävä lopputulos, joka vain sotkee paikkoja. Tulos on useimmille tuttu mm. erinäisistä yhteyksistä.

Yleensä se perkeleen kaatonokka pitää vain lopulta repiä auki, minkä jälkeen onkin helppoa antaa koko pöytäpinnalle elvyttävä ja D-vitaminoitu kalsiumkylpy yrittäessään vain saada maitoa edes osumaan lasin pohjalle. Sormensa saa aina jotenkin törkättyä maitoon, eli kiva, nytpä on siellä purkissa sitten se, mitä tahansa kynteni alla sattuikaan olemaan. Siellä se mukavasti kasvaa ja kukoistaa. Kaiken huipuksi keisarinleikattu maitotölkki jää liian avoimeksi eikä repeämää saa kiinni ilman erityisvirityksiä, jotka eivät ole hygieenisiä eivätkä mahdu jääkaappiini, koska se on pieni. (Pienet jääkaapit ovat perseestä. Helvettiin ekologia, jos se tippakaan minun globaalissa mitoissa luksukseksi määriteltävää elämääni hankaloittaa.) Maito siis pilaantuu nopeammin, koska tölkkiä ei enää saa kunnolla kiinni johtuen siitä, että sitä ei saanut kunnolla auki. Siksi se on kulutettava nopeammin. Siksi tulen juoneeksi liikaa maitoa liian lyhyen ajan sisään, ja mahani kurittaa minua siitä seuraavat kolme päivää.

Miksi edes enää ostan maitoa? Siirrynkin juustoon. Ennen kuin joku saatanan Åkerlund-Rausing päättää, että sekin on liian helppoa.

Suurmufti Abdul-Aziz ibn Abdullah Aal ash-Shaikh

Saudi-Arabiassa asuu eräs mies, jonka nimi on  
Abdul-Aziz ibn Adbullah ibn Muhammad ibn Abdul-Latif Aal ash-Shaikh. Se on pitkähkö nimi, jonka lausumisen aikana ehtii avata ja tarjoilla säilykepurkillisen simpukoita, joten kutsun häntä tästä eteenpäin vain nimellä Abdul-Aziz. En tarkoita tällä eleellä olla epäkunnioittava. Vuonna 1943 syntynyt Abdul-Aziz on Saudi-Arabian kuningaskunnan suurmufti eli vaikutusvaltaisin uskonoppinut, jonka tehtävänä on perehtyä islamilaiseen lakiin ja antaa asiantuntemuksensa pohjalta näkemyksiä ja linjauksia, joita kutsutaan fatwoiksi. Suurmuftin fatwoilla on suuri vaikutus Saudi-Arabian oikeusjärjestelmään.

Siinä on aika paljon valtaa yhden henkilön käsissä. Ja yksi henkilö saattaa olla aivan ulalla kaikesta normaalista elämästä ja ihan sekaisin muutenkin.

Vaikuttaa mieheltä, jonka käsiin tulisi uskoa ylin laintulkintavalta.

Suurmufti Abdul-Aziz on erittäin syvältä. Jos ottaisin jonkun näistä suomalaisista Luther-säätiön runkkareista ja murjoisin sitä päähän siinä määrin, että se taantuisi henkisesti jonnekin 700-luvun ilmapiiriin, voisin saada aikaiseksi jonkun Abdul-Azizin kaltaisen olennon. Ja miten hiton tyhmältä voi titteli kuulostaa? Mufti. Fe on kuin jonkun föfföttävän koiwanomiftajan vawitfema. Mufti, mennääf taaf.

Marraskuussa 2013 suurmufti Abdul-Aziz antoi lausunnon, joka puoltaa Saudi-Arabiassa vallitsevaa naisia koskevaa ajokieltoa, so. lakia, joka kieltää naisia ajamasta moottoriajoneuvoa. (Jep, vuonna 2013 on olemassa maa, jossa naiset eivät saa ajaa autoa. Eikä kyse ole siitä, etteikö maassa olisi riittävän leveitä teitä tai tarpeeksi tilaa parkkipaikoille.) Suurmuftin mukaan naisten ajokiellon tehtävä on "suojella yhteiskuntaa pahuudelta". Miten tämän yhtälön olisi tarkoitus toimia? 
Järjestäytynyt yhteiskunta + naiset ratissa = saatana? Muodostuuko jotain erityistä pahuusenergiaa, kun tietyllä kromosomikombinaatiolla varustettu jalka koskettaa poljinta? Tämä kommentti ei selitä mitään, vaan saa koko touhun näyttämään vielä entistäkin typerämmältä.

Aiemmin suurmufti Adbul-Aziz, joka on ollut virassa vuodesta 1999, on vaatinut erään alueen viranomaisia rikkomaan hevosia esittävät veistokset liikenneympyrän keskeltä, koska niiden olemassaolo on "suuri synti". Kyseessä on pari pahaista veistosta. Miten tämä kääkkä ylipäänsä viitsii vaivautua? Varmaan palkka juoksisi ilman tällaista satunnaisryttyilyäkin. Eikö olisi jotain tähdellisempää aikuisten tuomittavaa, kuten esim. vakuutusyhtiöiden toimintaparametrit tai korruptio tai fatwa Fahrenheit-asteikkoa vastaan? Onko ko. urpo jotenkin henkisesti jälkeenjäänyt? Siksikö hän on erikoistunut islamilaiseen lakiin näin perkeleen tarkasti? (En keksi muita syitä näin äkkiseltään.)

Olen sitä mieltä, että jollekulle pitäisi kyllä oikeasti maksaa siitä, että hän käyttää kaiken aikansa Koraanin, hadithien tms. tutkimiseen ja erilaisten vastaantulevien ilmiöiden kommentointiin ja tuomitsemiseen pelkästään niiden kautta – mutta ei kenenkään pitäisi ottaa sitä vakavasti. Äijä olisi hyvä viihdyttäjä, sillä ei kukaan täysipäinen ikinä ajattele sellaisia asioita kuin hän. Mutta on ihan perseestä, että kukaan suhtautuu tällaiseen absurdiin horinaan vakavasti millään tasolla.