tiistai 1. joulukuuta 2015

Käsittämättömän pointittomat yleisönosastokatastrofit

Lehtien yleisönosastokirjoitusten perkaamisessa riittää työtä niin pitkään kuin printtimedialla on tulevaisuutta. En ole kunnianhimoisella tuulella, joten valitsen niuhotukseni aiheen ilmaisjakelulehdistöstä, jonka yleisönosastot ovat kautta linjan surkeimpia ja myötähäpeyttävimpiä. Kaupunkilehti Turkulaisen katastrofaalisessa yleisönosastossa kirjoittaa 25.11.2015 joku J. Kujanpää näin:
"Eihän jouluusi kuulu alkoholi?"

"Taas on se aika jolloin salamyhkäisyys ja innostava odotus valtaa suuren osan kodeista, nimittäin joulun aika. Itse olen jouluihminen ja pidän kaikesta mikä liittyy jouluun. on myös soraääniä jotka arvostelevat joulun aikaista aloittamista. miksi? eikö se ole mukavaa, kun saa tohista ja järjestellä joulua ja saa katsoa lasten innostuneita ilmeitä."
En ole muunnellut kirjoitusta lainkaan. Kaverilla on tosiaan vaikeuksia aloittaa virkkeet isoilla alkukirjaimilla. Se ei ole läheskään hänen ainoa ongelmansa, eikä tosiaankaan pahin. Retoriseen kysymykseen vastattakoon, että ei, se tohina ja järjestely ei ole kaikista mukavaa. Esimerkiksi sellaisilla ihmisillä, joilla ei ole aikaa syytää antigrammaattisia tyhjyyden epistoloita ilmaislehtiin, saattaa jopa ilmetä stressiä tämän tohinan, odotusten ja järjestelyjen vuoksi. Retoriikkaa ja argumentteja kannattaisi ehkä hioa, sillä kovin moni, joka ei pidä asiasta X, ei muuta mieltään siksi, että häneltä tiedustellaan, eikö asia X vain olekin mukava. Ne, jotka voisivat näin avuttomilla konsteilla vakuuttua, eivät lue yleisönosastokirjoituksia, koska ovat alle nelivuotiaita. Hyvin alkoi, jatketaan:
"myös arvostellaan jouluruokia ja miten laatikoita ja kinkkua ei jaksa syödä montaa päivää peräkkäin. Syödäänhän krillimakkaroita ja hampurilaisiakin päivittäin ympäri vuoden, eikä kukaan kritisoi tätä."
Suomalaiset jouluruuat ovat hieman juuresmössöpainotteisia, enkä ole niihin kovin ihastunut, kuten en kinkkuunkaan, mutta onneksi niitä ei ole pakko syödä paljoa. Kirjoittajan olisi kannattanut tajuta, että ihmistä, joka kyllästyy tiettyyn ruokaan, ei voi "parantaa" sillä, että vedotaan johonkin toiseen ruokaan, johon hän ei valita kyllästyneensä. Se, että jotain muuta syödään ympäri vuoden, ehkä joidenkin aivan muiden ihmisten toimesta, ei voi mitenkään vaikuttaa siihen, pitääkö joku henkilö jostain tietystä kausittaisesta ruokalajista. Tietääkö tämän kirjoittaja mitään ihmisten toiminnasta? Onko hän joku avaruusolio, joka käsittelee makua puhtaasti kalkyylin kautta? En muuten tiedä ketään, joka söisi päivittäin hampurilaisia, enkä koskaan ole kohdannut äyriäisistä tehtyä makkaraa, jota en usko edes olevan Suomessa saatavilla. Olisin kyllä kiinnostunut krillimakkaraa maistamaan, jos sellaista jossain tehdään. Ehkä Japanissa? Pitänee ottaa selvää, nyt kuitenkin eespäin adventtisohjossa:
"On mukava katsoa sivusta kun vanhemmat loihi lausumaan, että ollaan kiltisti, että valkoturpa toisi lahjoja."
Mistä sivusta olet katsellut ja keitä? Vaikuttaa epäilyttävältä. Ketkä vanhemmat? Kenelle he puhuvat? Ja kuka ihme ylipäänsä puhuu valkoturvasta? Onko se hevonen, poro vai joulupukin pilkkanimi? Miten tämä liittyy edelliseen tekstikappaleeseen? Onko tämän kirjoittaja aiemmin työskennellyt Kulmakunnan pääkirjoitustoimittajana? Jouluisessa räpellyksessä on niin huonoa kieltä, että sen korjailussa menisi kaikki jouluvalmistelujen vaatima aika ja energia. Vaikka suurimman osan jätän suosiolla huomiotta, on syytä muistuttaa, että ilmaisu kuuluu loihe lausumaan. Se on kalevalainen rakenne, jolle ei ole käyttöä muualla kuin tarpeettomilla kielellisillä kliseillä epäonnisesti lennokkuutta ja pituutta tavoittelevien törppöjen säälittävässä työkalupakissa, mutta silloinkin sitä pitäisi edes osata käyttää. Loihe on imperfekti, kun virkkeen muut lauseet käyttävät preesensiä, eikä loihi sitä paitsi tarkoita yhtään mitään. Muuten hyvä virke siis tämä, paitsi että se on kaikin tavoin epämääräinen ja käyttää sanaa, jota ei ole olemassa ja joka olisi muutenkin tarpeeton.
"Pöydässä on herkkuja jos jonkinlaista ja mieli muikea, ainakin useammassa kodissa, on imeskeltyä lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa, maksalaatikkoa, ja ehkä pahvilaatikkoa."
Imeskeltyä? No, siinä on yksi tapa tehdä mössöistä entistäkin kuvottavampia. Pahvilaatikkojutun vuoksi minun on esitettävä kirjoittajalle vaatimus pidättyä vitsien yrityksistä koko loppuikänsä.
"Elukan takajalka paistuu uunissa niin, että perheen lemmikit juoksevat seinille koko yön, haistellessaan tuoksuja, jotka valtaavat joulukoristeiden valtaaman kodin."
Kuulostaa epämiellyttävältä ja vaaralliselta. Oliko tässä tarkoitus saada epäilijät vakuuttuneiksi joulun ihanuudesta? Virkettä voisi parantaa lisäämällä siihen valtauksia, joita ei vielä ole riittävästi. Ehdotan muotoilua "Elukan takajalka valtaa uunin niin, että perheen lemmikit valtaavat kodin ja juoksevat seinille vallaten koko yön, haistellessaan tuoksuja, jotka valtaavat joulukoristeiden valtaaman kodin."
"Aattona pukeudutaan hieman fiinimmin ja alkaa etenkin lapsille se piinaava odotus illan lähestyessä ja lahjojen avaus on vihdoinkin edessä."
Voisi ehkä kuvitella, että tällaiset äärimmäisen yleiset tapakulttuurin piirteet olisivat niin laajalti kaikkien potentiaalisten lukijoiden tiedossa, ettei sitä tarvitsisi toistella tarkoituksettomasti kirjoituksessa, joka ei muuten ole vielä kertaakaan tullut maininneeksi otsikossa esiintynyttä alkoholiteemaa. Yleisönosastokirjoitusten ei tarvitse kuvata kaikkien tideossa olevia asioita, vaan suotavampaa olisi välittää jonkinlainen ymmärrettävä kannanotto perusteluineen. Näitä asioita kannattaisi miettiä ennen kirjoittamista ja sen aikana, ja vielä ennen kuin lähettää tekeleensä julkaistavaksi. Muuten kirjoituksesta saattaa tulla tällaista ylikeitettyä riisipuuroa.
"Siitä vaan, paketit auki ja tuo lupaus kilttinäolosta voidaan unohtaa."
Siitä vaan on vain yksi tämän kirjoituksen lukuisista välttämättömistä ilmauksista, jotka kontribuoivat merkittävästi tekstin ajatussisältöön.
"Mutta silti, joulunaika on se ihanin aika jolloin alkoholi ei kuulu pöytään, eikä pahaa mieltä aiheuteta kenellekään, siis annetaan lapsille ja kaikille selvä joulu. kiskotaan sitten uutenavuotena urakalla jos nyt sitten pitää kiskoa."
Yli kaksi kolmasosaa kirjoituksesta on takana, kun viimein mainitaan se otsikossa luvattu alkoholi. Aine ilmaantuu näyttämölle jo tuttuun tyyliin kryptisessä, tyhmässä ja yksioikoisessa deklaratiivissa, jossa ei ole mitään mieltä. Joulun aikaan itse asiassa ostetaan huomattavan paljon viinejä, joten ilmiselvästi alkoholi juurikin kuuluu joulupöytään. Miksi ei pitäisi kuulua? Millä tavalla kirjoittaja selittää minun perheeni joulupöydässä seisovan venetolaisen pullon aiheuttavan pahaa mieltä? Kuinka? Miten ihmeessä? Miksi tämä urpo ei pysty perustelemaan mitään naurettavista väitteistään? Kaiken huippu on, että jouluna ei jostain syystä saa juoda viiniä ollenkaan, mutta vahingon voi ottaa takaisin suoranaisella ryyppäämisellä uudenvuodenaattona. Pitää yhä vain kysyä, ymmärtääkö tämän kirjoittaja mitään ihmisten toiminnasta. Miten muka on suositeltavaa "kiskoa urakalla" alkoholia? Miksi ei voisi ottaa joulupöydässä lasin ruuan kanssa ja uudenvuodenaattona hiukan kuohuviiniä? Mikä järki, että täytyy kalkyloida epätasapainoon, jotta muka saavutetaan kategorisesti alkoholiton joulu? Tämä on vielä typerämpää kuin suuresti inhoamieni raittiusmullahien linja, jossa alkoholia ei saa käyttää koskaan: on paljon epäjohdonmukaisempaa puolustella raittiutta sillä, että näin muka saa myöhemmin luvan kanssa juoda kohtuuttomammin. Hyvin ekypsä suhde alkoholiin, väitän.

Lisäksi haluaisin tietää, miksi raittiin joulun huonosti ilmaistu toive vaati alustuksekseen lukuisia sekavia tekstikappaleita, jotka eivät liity asiaan. Tai no oikeasti en haluaisi. En haluaisi lukea enkä miettiä tätä örvellystä enää hetkeäkään, ja onneksi se kokoaakin jo itsensä tyylikkääseen lopetukseen:
"Vietetään taas suomalaiset kiva ja rauhallinen joulu, eikä sovi unohtaa niitä naisia ja miehiä, siis veteraaneja, jotka ovat mahdollistaneet meille sen, että ylipäänsä voimme joulun sanomaa kuunnella. Hyvää joulun odotusta kaikille."
Ei. Ihan vain ei. Jätetään heidät tämän yritelmäsi ulkopuolelle kokonaan. Ei ole kunniaksi kenellekään.

Mitä tähän enää lisäisi? Tällaisilla kirjoittajilla ei varmaankaan tule mieleen hillitä itseään, joten olisi toimituksen eettinen velvollisuus suodattaa julkaistavaa ainesta niin, ettei erikseen kiusaannutettaisi ihmisiä tällaisella moskalla. Ymmärrän toki, että on houkuttelevaa, kun tajunnanvirtasedät ja -tädit pupeltavat tajunnanvirtaa lehden täytteeksi aivan ilmaiseksi. Heiltäkin pitäisi silti voida vaatia jotain koherenssia. Tarvittaessa toimitus lyhentää tekstiä, ja tästä kirjoituksesta olisi saanut mielellään saksia liki kaiken. Vasta pitkän harhailun jälkeen löytyy koko tekstistä mitään pointtia, ja sekin järjetön, perustelematon ja ilmeisesti huomaamattaan kohtuutonta alkoholinkäyttöä suosittava kannanotto tuskin on julkaisemisen arvoinen. Luonnollisesti siis käytin paljon aikaa ja tilaa sen kommentointiin.     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti