keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Saudi-Arabian viranomaiset

Minulla on paljon riitaa Saudi-Arabian kanssa, ja olen jo erästä heidän viranomaistahoistaan käsitellytkin. Yhä pitää silti ihmetellä, eikö tämä rikas ja teknisesti edistynyt maa osaa millään järjestää joukkotapahtumia niin, että niissä ei kuolisi röykkiöittäin ihmisiä. Tämän vuoden pyhiinvaelluksessa Mekassa syntyi jälleen väentungos, jossa murskautui hengiltä ainakin 769 henkilöä. Se on paljon se.

En pidä islamin pyhiinvaellusvelvoitetta kovin järkevänä, ja paholaista edustavan kivipilarin tai -seinän nakkelu pikkukivillä vaikuttaa aivan lapsellisen typerältä toiminnalta, mutta jos se sitten tekee jonkun onnelliseksi, niin hyvä on. Joka tapauksessa voisi odottaa, että tapahtumaa isännöivä maa pystyisi pitämään tilanteen jotenkin hallinnassa. Saudeilta tämä ei tunnu mitenkään onnistuvan. Kyse ei näet ole mistään poikkeustapauksesta, johon ei olisi voitu valmistautua. Pyhiinvaellus Mekkaan toistuu joka ainoa vuosi, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä. Jos yhtäkkiä ja odottamatta kerääntyisi yhteen paikkaan tuhansien ihmisten tiheä massa, niin jotain paniikkia ja kuolemantapauksia voisi odottaakin, mutta pyhiinvaellus toistuu joka Jumalan vuosi samansisältöisenä. Mikä tämän järjestämisessä voi olla niin vaikeaa? Saudit ovat saaneet ihan itse rakentaa Mekkaan infrastruktuurin ja järjestelyt pyhiinvaeltajia varten, joten miksi he eivät osaa hoitaa asioita ilman, että syntyy kasoittain vainajia?

Vuonna 1990 vastaavassa ryntäyksessä sai surmansa yli 1400 pyhiinvaeltajaa, vuonna 1994 vainajia tuli lähes 300, vuonna 1998 yli sata, vuonna 2001 kolmekymmentäviisi ja vuonna 2003 neljätoista. Trendi on laskeva, mutta luvut ovat silti käsittämättömiä. Miten Saudi-Arabian valtion pitäisi kyetä torjumaan järjestäytyneitä terroristeja, kun se ei kykene hallitsemaan edes täysin ennakoitavia turisteja, jotka tulevat joka helvetin vuosi saudien itsensä säännösteleminä? Vuonna 2004 sitten menikin taas muusiksi jo yli 250 pyhiinvaeltajaa ja vuonna 2006 ainakin 346. Mikään musiikkifestivaali ei voisi jatkua, jos sillä olisi näyttää tällaiset tilastot. Jos paavin pääsiäistervehdys jättäisi Pietarinaukiolle kymmenittäin runneltuja ruumiita, moitittaisiin Vatikaanin ja Italian viranomaisia hyvin kovasanaisesti, ja voisi kuvitella, että toimintaa yritettäisiin seuraavaksi vuodeksi parantaa. Saudien ei nähtävästi tarvitse tehdä mitään, kun tällainen meno tuntuu olevan siellä normaalia. Miten ihmeessä näitä jatkuvasti toistuvia, tuhansia ihmisiä tappaneita järjestelyjen täydellisiä pettämisiä ei pidetä Saudi-Arabian kansallisena häpeänä?

Touhu on käsittämättömän törkeää: Saudi-Arabia tienaa vuosittain valtavat summat pyhiinvaeltajista, joista monet eivät ole erityisen varakkaita, ja jotka ovat joskus jonottaneet matkustuslupaa vuosia, ja sitten laiminlyö täydellisesti näiden turvallisuuden. Ilmeisesti rahat ovat menneet siihen, että Mekan korvaamaton kulttuurihistoria on jyrätty loistohotellien tieltä, kun ainakaan logistiikka- ja turvajärjestelyihin niitä ei ole voitu käyttää. Kuinka kehtaavat?

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Eduskunnan väistötilat

Historiallinen ja arvokas Eduskuntatalo, demokratiamme jykevä temppeli, jonka julkisivu tuo mieleen 1930-luvun radiot, on pitkään kaivatussa remontissa. Tänä aikana, 2015–2017, eduskunta kokoontuu väistötiloissa Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Tämä on välttämätön järjestely, mikä ei yhtään vähennä sen huonoutta. Ensinnäkin Sibelius-Akatemian konserttisalissa oli niin surkea akustiikka, ettei siellä tahtonut puhumisesta ensi alkuun tulla mitään. (Mitenköhän ihmeessä sitä on näin ollen kyetty käyttämään konserttisalina?) Tätä asiaa saatiin sentään korjattua, mutta sille ei voi mitään, että valtiopäiville kokoontunut eduskunta näyttää väistötiloissaan hölmöltä ja säälittävältä. Osa nykyisistä kansanedustajista ei toki kuuluisi kalustettuihin tiloihin ensinkään, mutta siltikin on surkeaa katsella aneemiseen auditorioon ahtautunutta parlamenttia. Oppositio ja hallitus käyvät debattia suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä miljöössä, jonka ilme on kuin sisäilmaongelmista kärsivän yläkoulun vanhempainillasta. Kansalla on sellaiset edustajat kuin se ansaitsee, mutta onkohan nyt viimeinkin edustajillakin heidän ansaitsemansa puitteet?

tiistai 22. syyskuuta 2015

Kansanedustajat, jotka eivät käsitä alkeellisimpiakaan perusasioita maailmasta, elämästä tai edes itsestään

Edustuksellisessa demokratiassa kantavia ideoita on, että kansalaiset valitsevat itselleen edustajat, jotka omistautuvat informoitujen päätösten tekemiselle. Tämä ei sulje pois poliittisen ideologian tai arvovalintojen roolia päätöksenteossa, mutta se edellyttää edustajalta hyvää tiedonomaksumiskykyä ja analyysitaitoa, tai minimissään ainakin perustavaa henkistä valmiutta omaksua ja arvioida tietoa.

Onkin edustuksellisen demokratian kannalta masentavaa ja pöyristyttävää seurata, minkälaisia moukkia katsotaan sopivaksi lähettää yhteisistä asioista päättämään. Eduskunnassa on ihmisiä, joilla on aivan kirjaimellisimmassa mahdollisessa mielessä elämän perusasiat hukassa. Tässä kirjaimellisessa yhteydessä tarkoitan tietysti elämää biologisena ilmiönä, jota on mahdollista tutkia luonnontieteellisin keinoin. Jonkin verran aiheutti evolutiivisesti kehittyneiden kulmakarvojen kohottelua (ei tosin riittävästi) kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) lyhyet kirjoitukset, joissa hän teilaa melkein huomaamattaan koko modernin biologian turvautumatta kertaakaan minkäänlaiseen analyysiin tai evidenssiin, ja mikä huomattavinta, osoittaen, ettei ymmärrä koko aihetta.

Huhtasaaren kohteena on evoluutioteoria, josta hän käyttää vanhentunutta nimitystä kehitysoppi. Tosin Huhtasaaren vastalauseet ovat nekin 1850-luvulta. Katsotaanpa, millaisilla hengensaavutuksilla kansanedustaja käy kumoamaan valtavan ja alati karttuvan geologisen, paleontologisen, zoologisen, mikrobiologisen, geneettisen, jalostuksellisen jne. todistusaineistokokonaisuuden kannattelemaa tieteellistä teoriaa, ainoaa tieteellistä selitysmalliamme, jonka nojalla biologiassa on mitään järkeä:
"Kehitysopin mukaan nytkin pitäisi olla kehitysvaiheessa olevia ‘puoli-apina-ihmisiä’ jossakin, ei kuitenkaan ole"
Itse asiassa on, Satakunnan vaalipiirissäkin ainakin 9259. Tämä ei tosin sinänsä todista evoluutiosta sitä tai tätä, kun tuollaista ei teoria väitä: Huhtasaari ei tunnu olevan tietoinen 1800-luvun pilapiirrosten jälkeen tapahtuneista tieteellisistä edistysaskeleista. Hänen teksteistään saa sellaisen käsityksen, että biologinen tutkimus koostuisi enimmäkseen Lajien synnyn päin honkia ymmärretyn tiivistelmän ulkoa opettelusta. Biologia on kuitenkin tämän jälkeen edistynyt paljon, ja kunnianhimoisempi kriitikko, tai kriitikko ylipäänsä (erotuksena räkänokkaisesta murjaisijasta, joka tunkee retorisen haulikon täyteen omaa paskaansa ja laukaisee epämääräisesti siihen suuntaan, mistä viimeksi luuli jotain kuulleensa) koettaisi ehkä lyhyesti tutkailla, mitä muutoksia on tapahtunut sitten vuoden 1859. Tästä ei tietysti ole apua, jos ei ole käsittänyt edes alkuperäisen teorianmuotoilun perustavimpia käsitteitä ja periaatteita. On epäselvää, tajuaako Huhtasaari edes ajatusta yhteisestä kantamuodosta:
 "Se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole eläimiä, eikä eläimiä koskaan olleet"
Se nyt vaan on niin, että pitää olla ääliö tällaista väittääkseen, ja tätä ei voi kukaan kumota. Kumosin sata kertaa etukäteen! Kumosin aina kerran enemmän ku mitä sä sanoit! Onko tämän kirjoittaja yli 12-vuotias? Pakottaako Huhtasaari jotain random-kakaroita naputtelemaan tekstiä omissa nimissään?

Itse asiahan meni toki juuri tismalleen päinvastoin: ihmiset ovat eläimiä, mutta (muut) eläimet eivät ole ihmisiä. Jotkut ihmiset toki ovat lähestulkoon tyhmempiä kuin (muut, ei-kulttuuriset) eläimet, mikä aiheuttaa ymmärrettävästi hämmennystä. (Mark Twain sanoi, että älykkäimmän koiran ja typerimmän ihmisen älyllinen ero on vain hienosti ihmisen eduksi, kun taas kunniallisimman koiran ja alhaisimman ihmisen erotus on vakaasti koiran eduksi. En tiedä, mistä tuli tämäkin mieleen, perussuomalaisia miettiessä. Kummallisia assosiaatioita minulla.)

Lisäksi ihmiset ovat eläimiä juuri nyt. He eivät ole kehittyneet pois eläimeydestä, vaan eläinkunnan sisällä. En voi puhua Huhtasaaren omasta puolesta, mutta itse ainakin olen selkärankainen, kädellinen nisäkäs. Jos Huhtasaari kokee olevansa jotain ihan muuta, niin hänellä ei ole valtuuksia olla edustamassa Suomen kansalaisia, koska vain henkilöt voivat olla kansalaisia ja vain ihmiset voivat olla henkilöitä ja vain eläinkunnassa tavataan ihmislajin edustajia. Jos Huhtasaaren äänestäjätkin kokevat olevansa jotain ihan muuta, en lähde heidän tätä kokemustaan kiistämään. Minulla ei ole suurempaa hinkua kuulua samaan lajiin heidän kanssaan.  

Se nyt ainakin on selvää, että Huhtasaari ei tajua esimerkiksi lajin käsitteestä juuri mitään. Joku lyhyiden sanojen käyttöön ja pyhimysmäiseen kärsivällisyyteen erikoistunut henkilö voisi ehkä selittää Huhtasaarelle toiminnallis-pelillisesti tai interaktiivisen kuvakirjan avulla, että kaikki ns. lajit ovat koko ajan "kehitysvaiheessa", koska niihin kuuluvat yksilöt ovat keskenään erilaisia, ja että meidän aikamme jakavailla apinoilla on aivan yhtä pitkä kehityshistoria kuin meillä ihmisilläkin. Lisäksi apinat eivät kehity tai valmistu ihmisiksi kuin jostain oppilaitoksesta. On totta, että vaikka sinisorsa mitä tekisi, ei se äkkiä pelmahda maakotkaksi. Yhden lajin edustajat eivät näet muutu toisen, jo olemassa olevan lajin edustajiksi, eikä sellaista ole väittänyt kuin joku biologiantajuton mielipuoli. Sen sijaan sinisorsan munima uusi sinisorsa on erilainen sinisorsa, ja se puolestaan munaisee taas erilaisen sinisorsan, jos selviää siihen ikään ja löytää partnerin, ja tämä erilainen sinisorsa taas tekee saman. Paitsi jos Huhtasaari saa päähänsä kiistää tämänkin briljantilla se nyt vaan on niin -argumentaatiolla.
 "Universumin ja elämän synnyn perimmäinen syy on mysteeri."
Evoluutioteoria ei käsittele kumpaakaan aihetta, minkä voisi tietää, jos ymmärtäisi mistään mitään.
"Luonnontieteissä on useita kristittyjä ja Jumalaan uskovia tutkijoita. Uskonnollisen elämänkatsomuksen omaaminen tai toisaalta sen puuttuminen ei tee parempaa tai huonompaa luonnontieteilijää."
 Aivan, ei todellakaan tee. Sen sijaan kyvyttömyys ymmärtää biologisten perusteorioiden alkeita tekee luonnontieteilijästä todella surkean. Se tekee myös korkeasti koulutetusta maallikosta erittäin säälittävän tapauksen.  
[jatkona edelliseen]  "Olen elämänkatsomukseltani kristitty."
Meinaatko, että on hyvää mainosta kristityille? 

Huhtasaari on muuten eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, vaikka se sivistysinstituutio, jossa hänen todella kannattaisi viettää aikaa, on kuudennen luokan pulpetti. 

maanantai 21. syyskuuta 2015

Jätteiden lajitteluun kykenemättömät örvelöt

Olen asunut kohtalaisen monessa eri paikassa, joissa on jotenkin toteutettu taloyhtiön tai muunlaisen kotitalouksien yhteisjärjestelyn kautta jätehuolto. Tämä on kaikkialla pidempiaikaisen asumisen kattavassa kokemuspiirissäni järjestetty siten, että on olemassa yksi keskitetty paikka, ns. roskakatos tai jätehuone, jossa on useampia säiliöitä erilaisille jätteille. Säiliöiden seinämissä ja/tai kansissa on ilmoitettu, millaiselle jätteelle mikäkin säiliö on tarkoitettu, ja usein jätteidenkeruutilan seinälle on lisäksi levitetty lajitteluohje, jollainen on saatettu vielä jakaa jokaiseen kotitalouteen erikseenkin. Kun on tehty näin paljon sen eteen, että oikea jäte päätyisi oikeaan säiliöön, niin varmaankin näin myös tapahtuu. 

Väärin! Itse asiassa jatkuvasta ilmiselvyyden tiedottamisesta huolimatta missään käyttämässäni jätteidenkeruupisteessä ei ole ikinä tehty mitään oikein. Uskon vakaasti, että olen ollut eräiden taloyhtiöiden ainoa asukas, joka on lajitellut jätteensä helppojen, kaikkien tietoon saatettujen, äärimmäisen selkeiden ja yksiselitteisten ohjeiden mukaisesti. Ymmärrättekö yhtään, miten raskasta on elää maailmassa, jossa melkein kaikki muut ovat typeriä idiootteja? Minä ainakin ymmärrän, kun saan siitä muistutuksen joka kerta roskienvientireissulla.

Ehdoton vakio on joka ainoa kerta joka ainoassa jätepisteessä tämä: paperinkeräysloota pitää täyttää pahvilla ja pakkauskartongilla. Muiden roskien sotkemissa ja perseilyssä esiintyy jonkinlaista variaatiota, mutta pahvi paperinkeräyksessä on iankaikkinen, sataprosenttisen varma ilmiö joka ainoa kerta ja kaikkialla ilman ainuttakaan poikkeusta. En ole väkivaltainen mies, mutta mäjäyttäisin innolla rautakangella naamaan niitä mönjäaivoisia nilviäisiä, jotka eivät ikinä opi tajuamaan, mitä merkityksiä kätkee sisäänsä mystinen teksti EI PAHVIA, joka möllöttää paperinkeräysastian kyljessä. Kyse ei ole siitä, että ajattelisin maailman pelastuvan kierrätyksellä tai jotain muuta sellaista lässyä. Kyse on siitä, että ihmiset ovat ihan paskoja, kyvyttömiä seuraamaan alkeellisimpiakaan ohjeita, ja muutenkin pelkkiä tiedonkäsittelytaidottomia taakkoja, joita pitäisi rangaista heidän läpitunkevasta tyhmyydestään ja paskuudestaan. Mikä pahvin tunkemisessa pahvisäiliöön voi olla vaikeaa tai mitenkään epäselvää kenellekään, joka pystyy sisäistämään jätehuollon konseptin?

Jos jostain käsittämättömästä syystä ne planktonin älynlahjoilla varustetut ihmishahmoiset limapaakut, joiden kanssa jaan naapurustoni, ovat päättäneet sijoittaa osan pahviroskastaan pahvi- ja kartonkikeräyssäiliöön, ottavat he kunniallisesta käytöksestä itselleen aiheutuneen vahingon takaisin jättämällä nämä jätteet puhdistamatta tai taittelematta. Pizzalaatikoihin tulee jättää arviolta neljännes aterian aineksista, ja pakkauspakettien taittelu ja litistäminen kielletään Roskasakin Raamatun ja Kusipäiden Koraanin (4., vajautettu laitos) perusteissa. Jos vaivautuisi taittelemaan valtavan pahvilaatikkonsa kokoon (mikä vaatii niinkin suurta ponnistelua kuin sen päälle astumista) ennen sen kiikuttamista roskiin, saattaisi tästä seurata, että jonkun muunkin roskat mahtuvat pahvinkeräykseen. Tällainen tilanne olisi tietysti kestämätön, koska se edellyttäisi alkeellista muiden ihmisten ja heidän tarpeidensa huomioon ottamista. 

Jotkut sysipaskuuden korkeammille portaille edenneet käänteisvalaistuneet gurut nakkelevat sekäjätepussinsa paperinkeräykseen. Tällaiset ihmiset viestittävät teoillaan muille halustaan tulla paloitelluksi kaikkien muiden kuin biojätteiden sekaan. Lasinkeräykseen taas voi kätevästi sijoittaa esimerkiksi loisteputket, vanhat matkatelevisiot, rikkinäisen keramiikan ja lasikuitusukset, ovathan ne kaikki lasia. Paristot ovatkin visaisempi juttu, sillä kaikkialla ei ole niille edes erillistä pönttöä, joka jättää huomiotta. Käytetyt paristot kannattaakin absorboida omaan elimistöönsä joko suu- tai perätietä. Jos tämä ei ole mahdollista, voi ne kilautella metallinkeräysastiaan, kuten kaiken muunkin, missä sattuu olemaan metallia edes yhden ruuvin tai nupin edestä.

Jos sitten sattuu olemaan jotain jätettä, joka ei mahdu laatikkoon, edes oikeaan, ko. materiaalille osoitettuun laatikkoon, kannattaa jätekatos tai -huone tukkia kasaamalla kaikki vanhat huonekalut, perjantaikänneissä irti kiskotut saniteettielementit ja -altaat, jättiläiskokoiset kodinkoneet, rikkinäiset moottorikelkat ja vuosikausien aikana ruikitusta spermasta homehtuneet luonnollisen kokoiset seksinuket sinne miten kuten mahtuu, kuitenkin mieluiten niin, että syntyvä pino on mahdollisimman kiikkerä ja muodostaa yleisen terveys- ja paloturvariskin. 

Jätteidenkeruun kaaos on jälleen vain yksi ilmentymä ihmiskunnan ikiaikaisesta yleisongelmasta, nimittäin siitä, että ihmiset ovat toivottomia idiootteja, joita on mahdoton saada tekemään mitään oikein. Onneksi tähän nimenomaiseen ongelman ilmenemismuotoon on yksinkertainen ratkaisu, jonka tässä esitän yleiseksi hyödyksi. Esitän, että jätteidenkeruutilat varustetaan valvontakameroilla (joissain valistuneissa paikoissa näin on jo tehty), ja virheellisen lajittelun tapauksessa jätehuoltofirma/taloyhtiö/isännöitsijä tarkistaa valvontakameroilla, kuka on syyllinen. Tämän jälkeen lajittelutoimenpiteet laskutetaan niillä, jotka ne ovat aiheuttaneet. Tässä ei pitäisi olla valittamista, koska ohjeet ovat selvästi ja yksiselitteisesti kaikkien ulottuvilla. Lisäksi kolmesta väärinlaajittelusta tulee häätö, ja syyllisen irtaimisto kärrätään tämän omalla kustannuksella kaatopaikalle, missä mokoma paskiainen voi asua tasolleen sopivasti.

torstai 3. syyskuuta 2015

Monimutkainen mainosposti

Olisiko mitenkään mahdollista pitää mainosposti suhteellisen yksinkertaisena ja helposti käsiteltävänä? On näet aika vaikeaa räplätä sellaisia isoja kuoria, joista purkautuu avatessa arviolta 39 erilaista lappua, lippua, pelimerkkiä, ilmaiskynää, tarra-arkkia, raaputusarpaa, pahvilaattaa ja muuta sekalaista sälää. Miksi minun edes pitäisi liimata tilauskuponkiin joku etutarra erilliseltä arkilta? Miksei voi liittää etua suoraan siihen kuponkiin, tai hoitaa sitä rastitettavalla ruudulla? Ei niin, että olisin tilaamassa mitään sellaisilta romukauppiailta, jotka hukuttavat minut tällaiseen pikkuroskaan, mutta tarvitseeko aikuisille ihmisille keksiä tällaista tarra-arkkiaktivointipuuhaa? Ja helvetti näitä ilmaisia raaputusarpoja kanssa, ei niistä saa kuin purua pöydälleen. Kaiken huipuksi tätä sälää on niin paljon, että täytyy erikseen painattaa oma liuskansa siitä, miten ja missä järjestyksessä se pitää käsitellä tilausta valmistellessaan! Saisiko tästä vielä ehkä jonkun pimeässä hohtavan flowchart-kaavion?

Ei tällaista kuorta kehtaa tunnollinen ihminen nakata sellaisenaan paperinkeräykseen, kun siellä voi olla typeränä ilmaisräipäkkeenä jopa jotain metallisia "älypelejä" (niin kuin viimeisimmässä oli; on kiitos ihan tarpeeksi vaikeaa muutenkin, ei tarvitse lähettää aivonystyröille lisää vaivaa postitse). Ja tietysti joka ainoaan noloon irtoläpyskään on huolellisesti painettu koko nimeni ja osoitteeni, kun olen joskus tyhmyyksissäni ollut tämän konsernin asiakkaana joskus kymmenen vuotta sitten. Niitä onkin kiva repiä irti yksitellen. (On pakko, kun muuten roskalaatikkoja penkova umpihullu kyylämummo kaivelee ne itselleen.) 

Perkele, yksi aanelonen pitäisi riittää: tilaa lehti, tässä hinta, tällaisia juttuja saat. Leikkaa kuponki tästä, onhan sulla nyt kotona sakset sentään, ja oheen palautuskuori. Jos haluat osallistua arvontaan, ruksi tämä. Ei tarvetta millekään kuusiosaiselle raaputuspahville, tarjoustarroille (sormenjälkiänikö yritätte niiden liimapinnan kautta jäljentää, vai miksi edes vaivautuisitte muuten teettämään tällaisia siellä Bonnierilla tai mikä liekään?) eikä todellakaan millekään helvetin kynille taikka pulmapalikoille. Kaksi asiaa tarvitaan tähän mainoskuoren sisään. Ei kolmeakymmentäyhdeksää. En todellakaan tilaa mitään tällaisen romupainajaisen seasta.